Verkostoanalyysi
Antti Teittinen
Verkostoanalyysi voi olla joko metodinen työkalu tai teoreettinen lähestymistapa. Antti Teittinen esittelee artikkelissaan verkostoanalyysin tieteentradition, sen peruskäsitteet ja yleisiä aineistoja/aineistonkeruutapoja. Näiden teemojen rinnalla Teittinen kuljettaa esimerkkejä konkreettisista tutkimuksista, joissa menetelmänä on ollut verkostoanalyysi.
Sovellutuusalue:
Sosiaalitieteet, 1990-luvulta lähtien erityisesti globalisaatiokeskustelu.
Artikkelin lainatuimmat teokset:
- Scott, J.1991. Social Network Analysis. London: Sage.
- Granovetter, M. 1973. The Strength of Weak Ties. American Journal of Sociology 78.
Hyödyllisiä internetsivuja:
- http://www.valt.helsinki.fi/vol/kirja/luku2.htm#h2
- http://wwwedu.oulu.fi/sos/tm2/anht/sove.htm
Metodologinen pohja:
Metodologinen läpimurto 1950-luvulla, kun Morenon sosiogrammin, Lewinin kenttäteorian ja Heiderin sosiaalisen tasapainotilan analyysin pohjalta joukko matemaatikkoja ryhtyi luokittelemaan ja operationalisoimaan teoreettisia käsitteitä.
Hauthorne-projekti, Manchesterin koulukunta.
Uusi renensanssi 1960-luvulla.
Kirjoittajasta:
Tällä hetkellä Antti Teittinen toimii tutkijana Kehitysvammaliiton tutkimusyksikössä. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden (sosiologia) tohtori ja yhteiskuntapolitiikan dosentti
Kirjoittajan muita julkaisuja:
- Teittinen, Antti. 2003. Perusopetuksen inkluusiopolitiikan lähtökohtia. Helsinki: Kehityvammaliitto Kotu-raportteja 2/2003
- Teittinen, Antti. 2000. Miten tutkia vammaisuutta yhteiskunnallisena kysymyksenä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston sosiologian julkaisuja 65.
