Verkostoanalyysi

Antti Teittinen

Verkostoanalyysi voi olla joko metodinen työkalu tai teoreettinen lähestymistapa. Antti Teittinen esittelee artikkelissaan verkostoanalyysin tieteentradition, sen peruskäsitteet ja yleisiä aineistoja/aineistonkeruutapoja. Näiden teemojen rinnalla Teittinen kuljettaa esimerkkejä konkreettisista tutkimuksista, joissa menetelmänä on ollut verkostoanalyysi.

Sovellutuusalue:

Sosiaalitieteet, 1990-luvulta lähtien erityisesti globalisaatiokeskustelu.

Artikkelin lainatuimmat teokset:

1.Scott, J.1991. Social Network Analysis. London: Sage.
2.Granovetter, M. 1973. The Strength of Weak Ties. American Journal of Sociology 78.

Hyödyllisiä internetsivuja:

1.http://www.valt.helsinki.fi/vol/kirja/luku2.htm#h2
2.http://wwwedu.oulu.fi/sos/tm2/anht/sove.htm

Metodologinen pohja:

Metodologinen läpimurto 1950-luvulla, kun Morenon sosiogrammin, Lewinin kenttäteorian ja Heiderin sosiaalisen tasapainotilan analyysin pohjalta joukko matemaatikkoja ryhtyi luokittelemaan ja operationalisoimaan teoreettisia käsitteitä.
Hauthorne-projekti, Manchesterin koulukunta.
Uusi renensanssi 1960-luvulla.

Kirjoittajasta:

Tällä hetkellä Antti Teittinen toimii tutkijana Kehitysvammaliiton tutkimusyksikössä. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden (sosiologia) tohtori ja yhteiskuntapolitiikan dosentti

Kirjoittajan muita julkaisuja:

1. Teittinen, Antti. 2003. Perusopetuksen inkluusiopolitiikan lähtökohtia. Helsinki: Kehityvammaliitto Kotu-raportteja 2/2003
2.Teittinen, Antti. 2000. Miten tutkia vammaisuutta yhteiskunnallisena kysymyksenä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston sosiologian julkaisuja 65.