Käsitekartta tutkimusmenetelmänä

Mauri Ålhberg

Mauri Åhlberg vertaa artikkelissaan Joseph D. Novakin käsitekarttaa omaan paranneltuun versioonsa. Käsitekartat, toisin kuin miellekartat (mindmapit), ovat täysin yksiselitteisiä. Käsitekarttojen avulla saadaan rikasta ja täsmällistä aineistoa tutkittavien ajattelusta ja oppimisesta.Åhlbergin käsitekartan paranneltu versio perustuu hänen eheyttävään teoriaansa.

Soveltuvuusalue:

Käsitekarttaa voi hyödyntää tutkijan, kasvattajan, opettajan ja kouluttajan työssä mm. tekstien analysointiin, oman teorian tekoon, opetussuunnitelman rakentamiseen jne.

Artikkelin lainatuimmat teokset:

1.Novak, J. 1998. Learning, creating and using knowlwdge. Concept Maps as facilitative tools in schools and in corporations. London: Lawrance Erlbaum.
2.Ruiz-Primo, M. & Shavelson, R. 1996, Problems and issues in the use of concept maps in science assessment. Journal of Research in Science Teaching 33(6), 569-600.

Hyödyllisiä internetsivuja:

1.http://www2.ucsc.edu./mlrg/clr-conceptmapping.html,
2.http://users.edte.utwente.nl/lanzing/cm_home.htm

Metodologian synty:

Joseph D. Novak 1970- ja 1980- lukujen vaihteessa.

Kirjoittajasta:

Syyslukukaudesta 1989 Mauri Åhlberg on toiminut professorina Joensuun yliopiston Savonlinnan Opettajankoulutuslaitoksella.

Artikkelin kirjoittajan muita julkaisuja:

1.Åhlberg, M. 1990. Käsitekarttatekniikka ja muuta vastaavat graafiset tiedonesittämistekniikat opettajan ja oppilaiden työvälineinä. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia N:o 30.
2.Åhlberg, M. 1991. Concept mapping, concept matrices, link tables and argumentation analysis as techniques for educational research on textbooks and educational discourse and as tools for teachers and their pupils in their everyday work. Teoksessa Julkunen, M.-L., Selander, S. & Åhlberg, M. 1991. Research on texts at school. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia N:o 37, 89 - 154.