Tiedonhaku

Jos Internet olisi kirjasto, se olisi ylivoimaisesti maailman suurin kirjasto tietomäärältään ja samalla myös pienin fyysiseltä kooltaan. Se olisi aina avoinna ja tarjoaisi rajattomasti laina-aikaa. Kirjasto tarjoaisi lisäksi mahdollisuuksia laittaa esille omia töitä, vaikkapa runoja tai valokuvia. Painatus- ja jakelukustannukset eivät olisi tiedonjakelun esteenä. Se olisi kaiken lisäksi saavutettavissa omasta olohuoneesta käsin. Koko kirjaston laaja maailma olisi hallinnassasi omalla tietokoneruudullasi.

Internet kasvaa kovaa vauhtia niin tietomäärän kuin käyttäjienkin suhteen. Tietomäärästä on vaikea ilmaista tarkkoja lukuja, mutta esim. parhaat tiedonhakuohjelmat haarukoivat jo yli 4 biljoonaa dokumenttia. Lisäksi Internetin tiedon ja käyttäjien määrä kasvaa huimaa vauhtia kaksinkertaistuen muutaman vuoden väliajoin.

Kun olet löytänyt mielenkiintoisia paikkoja www:stä, voit ryhtyä ylläpitämään omaa tietojärjestelmääsi selainohjelmien kirjanmerkki- ja suosikki-ominaisuuksien avulla.

Ennen kuin aloitat varsinaisen tiedonhaun sinun kannatta perehtyä aihepiiriin yleisellä tasolla. Tässä pari vinkkiä kasvatustieteilijöille.

Huomaa myös, että internetissä on myös laadukkaita portaaleja, joista löytyy hyviä yleiskatsauksia aiheesta kuin aiheesta. Yksi tällainen on Encyclopedia Britannica . Portaali sisältää 32-osaisen tietosanakirjan, uutispalvelun ja englanninkielen sanakirjan. Nykyisin tämän tietosanakirjan käyttö on jälleen maksullista.

Yleisin tapa etsiä tietoa on ollut tähän mennessä kirjastossa käynti: tietoa on etsitty perinteisellä tavalla eli kävelemällä pää kenossa kirjojen selkämystekstejä lukien. Kyseinen tiedonetsimistapa on kokemustemme mukaan hyvä ja kannatettava, koska se on helppoa ja miellyttävä tapa tehdä löytöjä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin kolme tekijää. Ensinnäkin tällä tavalla voi löytää vain niitä lähteitä, jotka sattuvat juuri silloin olemaan. Toiseksi kyseinen tiedonetsimistapa on hidas. Kolmanneksi on huomattava, että kyseinen tiedonetsimistapa on hyvin epätarkka, koska ei voida esimerkiksi etsiä kirjoja aakkosjärjestyksessä nimekkeen mukaan. Toisaalta jos löydät yhdenkin aihettasi käsittelevän kirjan, tällä hankalalla tavalla, olet vahvoilla. Kirjan lähdeluettelosta voit helposti päätellä mistä muulta tietoa löytyy ja siten pääset seuraavaan kirjaan, jossa taas on pitkä lähdeluettelo jne.

Kehittyneempi hakutapa perustuu erilaisten painettujen bibliografioiden ja tiivistelmäjulkaisujen hyödyntämiseen. Tällä tavalla tiedon etsiminen on tarkkaa, koska tietoa voidaan etsiä aihealueittain ja avainsanojen perusteella. Nyt voidaan löytää kaikki kirjat ja artikkelit, jotka on julkaistu Suomessa - yhtä helposti löytyvät myös ulkomaisten lähteiden viitteet. Kasvatustieteilijöille suosittelisimme erityisesti CIJE:n ja RIJE:n käyttämistä. Suomalaiset kirjat ja artikkelit löytyvät parhaiten FENNICA:n ja ALEKSI:n cd-romeilta, joita on varmasti jokaisessa yleisessä kirjastossa.

Nykyiset kirjastot tarjoavat myös aiempia monipuolisempia ja nopeampia tiedonetsimistapoja. Monista kirjastoista löytyy jo atk-päätteitä joita voi käyttää kirjaston lähteiden tutkimiseen. Tietokonetta hyödyntäen tietoa voidaan etsiä esimerkiksi kirjan tekijän tai avainsanan mukaan, jolloin tiedonhaku on nopeaa ja tarkkaa. Tosin on huomattava, että tieto kyllä löydetään, mutta sitä ei voida välttämättä hankkia heti käyttöön. Voit esimerkiksi löytää tiedonhaulla kirjan "Verkkopedagogiikka", mutta kyseinen kirja saattaakin olla juuri silloin lainassa. Monet kirjastot tarjoavat myös mahdollisuutta selailla lähdeviitteitä suoraan www-selaimen avulla. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmatietokanta on käytettävissä verkon läpi.

Kuva 1. JYKDOK: Jyväskylän yliopiston kokoelmatietokanta.

Muita vastaavia selaimen avulla selailtavia kokoelmatietokantoja löytyy mm. Suomen yleisten kirjastojen sivuilta . Nykyisin myös monia viitetietokantoja voidaan selailla verkossa. Monet tietokannoista ovat maksullisia, mutta tarjolla on myös joitakin maksuttomia. Kasvatuksesta ja opetuksesta kiinnostuneille suosittelemme lähinnä ERIC:ä.

Hakusanat

Tieto löytyy helpoiten kun käytät oikeita hakusanoja. Huomioi myös, että sinun tulee kääntää hakusanasi vähintäänkin englannin kielelle. On hyvä etsiä käsiinsä joitakin omaa alaa käsitteleviä sanakirjoja. Kannattaa myös tutkia löytyisikö interneteistä apua sopiviin hakusanoihin ja käännöksiin.

Useimmat kokoelma- ja viitetietokannat tarjoavat mahdollisuuden yhdistellä hakuja ja/tai hakusanoja. Sinun on siis mahdollista yhdellä ainoalla haulla löytää etsimäsi. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että käytetään lausekkeita AND, OR ja NOT. Jos esimerkiksi haluat hakea jotakin, joka sisältää sekä A:n että B:n kirjoita A AND B. Jos haluat etsiä kaikki A:t ja kaikki B:t samalla kertaa kirjoita A OR B. Sinun on myös mahdollista hakea kaikki ne A:t, jotka eivät sisällä B:tä, jolloin haku kirjoitettaisiin muotoon A NOT B. Kuva 2 havainnollistaa näitä kolmea hakuvaihtoehtoja

Kuva 2. Hakujen perusvaihtoehdot

Tietoja voidaan hakea verkosta joko aihehakemistojen tai sanahakujen avulla. Näiden kahden hakutavan pääasiallisin ero on, että aihehakemistoissa on tietoa vähemmän, mutta se on laadukkaampaa kuin mitä hakukoneista saadaan sanahakujen avulla. Erilaisia hakupalveluja tulee koko ajan lisää, ja vanhat muuttuvat. Tällä hetkellä johtava aihehakemisto on Yahoo ja tehokkain sanahaku löytyy Googlelta. Suomesta voi vastaavasti mainita aihehakemiston WebStudio ja hakukoneen www.fi . Hyvä lähtökuoppa tiedonetsijöille on Suomen yleisten kirjastojen etusivun tiedonhakusivut. Todellisen ammattilaisen kannattaa vielä tutustua Search Engine Watchin ja Search Engine Showdownin sivuihin. Sieltä löytyy yleensä aina tuorein tieto siitä mitä hakukonemaailmassa tapahtuu.

Hakujen tehostamiseksi kannattaa tutustua tarkemmin eri hakukoneiden hakuehtoihin. Ohjelmista löytyy lisää tietoja hakukoneluettelosta. Pidemmälle meneviä hakuja varten on olemassa erillisiä hakuagenttiohjelmia, jotka täytyy erikseen asentaa tietokoneen kovalevylle. Niiden vaihtelevista ominaisuuksista on myös laadittu hakuagenttiesittely .

Internetistä löytyy myös runsaasti virtuaalikirjastoja , jotka eroavat tavallisesta kirjastosta lähinnä sen suhteen, että dokumentit ovat aina saatavilla. Virtuaalikirjastossa ei siis tarvitse tehdä kaukolainauksia tai aineiston varauksia vaan jos materiaali löytyy niin henkilö saa sen heti näytöllensä. Lisäksi internetistä löytyy bibliografioita eri aihealueista.

Internet on herättänyt henkiin tutkijoiden vanhan luotettavan apuvälineen EndNoten. Kyseinen ohjelma on oiva apuväline kirjoitettaessa tutkimusraportteja ja etsittäessä lähteitä Internetissä olevista tietokannoista. Ohjelman perusidea on siinä, että viitteitä voi tallentaa tietokantaan. Tekstinkäsittelyohjelmaan viitteet merkitään tyyliin [Möttönen#5]. Kun teksti halutaan ulos, niin voidaan valita mihin muotoon viitteet ja lähdeluettelo kirjoitetaan. Ohjelman kokeiluversion voi imuroida Nilesin sivuilta. Toinen samantyyppinen ohjelma on ProCite.

© Petteri Aranne & Jari Sarja