counter stats
Mikä Metodix Helpdesk Rekisteröidy Chat Etusivu
23. 11. 2014 10: 16
FI EN
Menetelmät Virtuaalikirjasto Viitekirjasto Keskustelu Tutkimusaiheet ja ryhmät Verkko-ohjelmat
Unohtuiko salasanasi?
Tutkimusprosessi
Aineistoista
Tieteellinen tutkimusprosessi
Tutkimisen taito ja tiedon hankinta
Mitä on tutkimus
Uuden tieteellisen tiedon tuottaminen
The paradigm and methodological choices in scientific research
Tilastollisen kuvauksen perusteet

Anttila, Pirkko 1998. Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. www.metodix.com.

9.2.16 Tulevaisuustutkimus


Tulevaisuudentutkimus määritellään laajasti ymmärrettynä osaksi ihmisten ja yhteiskuntien kulttuuritoimintaa ja -tuotantoa, jonka pyrkimyksenä on luoda perusteltuja näkemyksiä tulevaisuudesta julkisen keskustelun, yhteiskunnallisen suunnittelun, päätöksenteon ja muun intentionaalisen toiminnan pohjaksi. (Mannermaa 1993, 23 - 24) Tulevaisuus puolestaan on yhteiskunnan eri tasoilla nykyhetkessä tapahtuvan ajattelun, tuntemisen, suunnittelun ja päätöksenteon tulos siitä riippumatta, harjoitetaanko yhteiskunnassa systemaattista tulevaisuudentutkimusta vai ei (Mannermaa 1991a, 19). Amerikkalainen tulevaisuuden ennustaja Popcorn sanoo saman asian toisin: vuosituhannen vaihtuminen ei tuo mukanaan mitään suuria muutoksia kuin siinä tapauksessa, että me itse haluamme muuttaa tulevaisuutta (Popcorn 1991, 14).

Deskriptiivisen tulevaisuudentutkimuksen pyrkimyksenä on esittää menneisyyden kehityslinjojen jatkamiseen perustuvia -ennusteita, eli arvioita, joilla on korkea toteutumistodennäköisyys. Tällöin tulevaisuuteen asennoidutaan niin, että se on ennustettavissa - jos ei käytännössä, niin ainakin periaatteessa. Tämä voi olla perusteltu lähestymistapa Mannermaan mukaan silloin, kun ympäristö on suhteellisen muuttumaton.

Skenaarioparadigma kuvaa sellaista perusnäkemystä, ettei tulevaisuudentutkijan ensisijainen tehtävä ole ennustaa toteutuvaa tulevaisuutta, vaan hahmottaa useita erilaisia tulevaisuuden laajaalaisia “käsikirjoituksia“ eli skenaarioita. Ne eivät välttämättä toteudu sellaisinaan, vaan niiden merkitsevyys määräytyy niiden saaman arvostuksen perusteella. Esimerkiksi joidenkin skenaarioiden merkittävyys voidaan esittää uhkaavina tai tavoiteltavina kehityskulkuina. Erilaiset edistysuskot ja katastrofiuskot kuvaavat näiden skenaarioiden herättämää näkemystä. Eräs muunnelma tästä ajattelusta esiintyy ns. SWOT-analyysissa, jossa jonkin organisaation, yhteisön tms. tulevaisuutta hahmotetaan uhkatekijöiden ja vastaavasti menestystekijöiden valossa ja esittämällä ajatuksia, joiden avulla uhkatekijät voidaan muuttaa menestystekijöiksi. Skenaario-paradigmalla onkin selvä yhteys sellaisiin toimintapoliittisiin tekijöihin, joiden avulla aktiivisesti vaikutetaan tulevaisuuden muodostumiseen.

Evolutionaarinen paradigma korostaa tulevaisuudentutkimuksen teoreettisuutta ja tutkimuksellisuutta. Toistaiseksi tätä tulevaisuudentutkimuksen suuntausta on Mannermaan mukaan kehitetty suurten yhteiskunnallisten muutosten tutkimiseen.

Tulevaisuudentutkimukselle on kehittynyt joukko sille tyypillisiä metodeja, joista osa on kvalitatiivisia, osa kvantitatiivisia. Esimerkkejä näistä metodeista ovat skenaariolähestymistavat, tulevaisuuspyörät ja erilaiset aivoriihimetodit kuten tulevaisuusstudiot ja -verstaat.

Kvalitatiivista tutkimusmetodologiaa on kehitetty Peter Checklandin pehmeän systeemimetodologian pohjalta. Checklandin -alkuperäisen metodologian sisältämää tutkimustyön vaihejakoa muutettiin tulevaisuudentutkimukselle paremmin soveltuvaksi. Sovellusesimerkkinä oli erään suuren suomalaisyrityksen kehityskeskuk-sessa tällä metodologialla toteutettu tulevaisuudentutkimusprojekti. Pehmeällä systeemimetodologialla tulevaisuudentutkimukseen sovellettuna on potentiaali toteuttaa kaikki evolutionaarisen tulevaisuustutkimuksen perushypoteesit. Tulos osoitti, että pehmeän systeemimetodologian vaiheet muodostavat perustellun jäsentelyn systeemiselle ja evolutionaarista kehitystä kartoittavalle tulevaisuusprojektille. Projekti myös johti esimerkkiyrityksessä todellisiin muutoksiin ja projekteihin, mitä voidaan pitää eräänä vaikuttavuuteen pyrkivän tulevaisuudentutkimuksen hyvyyden kriteerinä. Pehmeää systeemimetodologiaa käsitellään luvussa 7.4.4

Seuraava: Korrelatiiviset menetelmät.

Jäsenuutiset
Arkisto
Delfoi-koulutus 2014
Delfoi-koulutus jatkuu työpajojen ja verkko-opiskelun merkeissä vuonna 2014.
8.1.2014


Eu:n malli tieteelliselle artikkelille
Euroopan unionin hyväksymä malli tieteellisen artikkelin kirjoittamiselle.
16.1.2007


Murmanskin tulevaisuus selviää palautedelfoin avulla
Yrjö Myllylä esitteli 8.2.2008 Mikkelissä Murmanskin tulevaisuutta koskevaa väitöskirjatyötään varten kehittämänsä palautedelfoin ja esitteli samalla oman tietoteoreettisen näkemyksensä itse tieteestä. Esitelmä tallennettiin myös videolle.
11.8.2005


Metodix tapahtumat
Arkisto
Delfoi-koulutus 2014
Delfoi-koulutus jatkuu työpajojen ja verkko-opiskelun merkeissä vuonna 2014.
8.1.2014


Delfoi-paja
Maaliskuun Delfoi-paja pidetään Helsingissä 8.-9.3.2013 . Ilmoittauminen osoitteessa
4.3.2013