Menetelmä opetus maailmalla

Yliopistojen syyslukukausi on alkanut niin Suomessa kuin muuallakin. Tänäkin vuonna sadat ja tuhannet opiskelijat aloittavat opinnäytetyön niin meillä kuin muuallakin. Menetelmäopetus ei kuitenkaan kuulu vain gradu-opintoihin vai kuuluuko? Mitä menetelmäopetuksesta tuumataan Japanissa, Yhdysvalloissa ja Itävallassa? Kysymykseen vastaavat yhdysvaltalainen Samantha, japanilainen Kohei ja Itävaltalainen Miriam. 

Yhdysvaltalainen Samantha opiskelee kansainvälistä politiikkaa eikä muistaakseen ole osallistunut minkäänlaisille menetelmäkursseille yliopistossaan. Tosin eri kursseilla on puhuttu erilaisista lähestymistavoista. Menetelmän hän mieltää pohdinnaksi tai analyysiksi. Menetelmiä hän osasi nimetä kolme, haastattelu, feministinen tutkimus ja postkolonialistinen tutkimus. Meillä kahta jälkimmäistä kutsutaan teorioiksi tai lähestymistavoiksi.

Oman opinnäytetyön tekeminen ei ole Samanthalle vielä ajankohtaista, mutta silloin kun sen aika on, hän on ajatellut tehdä sen EU-uutisoinnista Yhdysvaltalaisissa sanomalehdissä. Aivan yhtä laajaa työtä kuin suomalaiset opiskelijat Samantha ei joudu tekemään ellei sitten jatka opiskelujaan. Yleensä opinnäytetyö Samanthan yliopistossa on 20 - 40 sivua. Sitä onko jotain menetelmää, jota käytetään enemmän kuin muita, Samantha ei osaa sanoa, sillä hän ei ole lukenut yhtään vanhempien opiskelijoiden tekemää opinnäytetyötä.

Itävaltalainen, markkinointia opiskeleva Miriam on paneutunut erilaisiin menetelmiin hieman ystäväänsä Samanthaa paremmin. Se voi johtua myös siitä, että Miriamille aihe on ajankohtainen, sillä hän aloittaa opinnäytetyön kevätlukukaudella 2008.

Lopputyön aihe tosin on vielä hieman epäselvä. Menetelmä sen sijaan ei. Miriam haluaa käyttää toimintatutkimusta, koska sen avulla voi päästä käsiksi työelämään. Suosituin menetelmä lopputöissä on kuitenkin haastattelututkimus. Menetelmän valinta ei ole lopputyötään aloittavan Miriamin mukaan kovin tarkkaa eikä siihen ohjata.

Itävallassa opintojen alussa ja lopussa on kaikille pakollinen menetelmäkurssi. Kursseilla on satoja osallistuja eri laitoksilta jopa eri tiedekunnista. Kurssien läpäiseminen on helppoa eivätkö opettajat ole kovin motivoituneita. ”Kun meidän kaikkien nyt kerran täytyy olla täällä, voimme kai samalla tehdä jotain hyödyllistäkin.” muistelee Miriam opettajansa sanoneen ensimmäisen vuoden menetelmäkurssilla. Kuulostaa kovin tutulta.

Japanilainen Kohei kertoo menetelmän valinnan olevan hyvin tärkeää japanilaisille opiskelijoille. Menetelmän valitseminen nimittäin vaikuttaa lopputyön ohjaajaan. Väärän menetelmän valinta saattaa tarkoittaa huonoa tai välinpitämätöntä ohjausta.

Menetelmällisyys on journalismia opiskelevalle Koheille kuitenkin yliopistoa suurempi juttu. Journalismi on joka päivä tapahtuvaa menetelmän valintaa. ”Se mitä, mistä ja miten kerrotaan riippuu menetelmästä”, Kohei toteaa.

Kuvassa japanilainen Kohei pohtii maansa menetelmätarjontaa espnjalaisessa illanvietossa