Émile eli kasvatuksesta

Èmile eli kasvatuksesta on julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 1762. Kirjan on kirjoittanut Jean-Jacques Rousseau. Kirja käsittelee nuoren Émile- pojan kypsymistä kirjan tekijän Rousseaun kasvatuksessa. Kirja suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1906.

Rousseaun opetuksessa Émilen täytyy oppia seuraamaan sosiaalisia vaistojaan ja suojelemaan itseään urbaanin individualismin ja itsetietoisuuden paheilta. Teosta väitetään puolifiktiiviseksi.

Kirjoittajasta

Jean-Jacques Rousseaulla ei ollut muodollista koulusta. Hän vietti lapsuutensa maaseudulla. Hänen isänsä koulutti häntä lukemaan ja laskemaan. Rousseau itse kuvaili lapsuuttaan onnelliseksi. 

Elämäntyönsä Rousseuau teki opettajana. Elämänkertatiedoissa sanotaan, että hän oli köyhä musiikinopettaja, jolla ei ollut varaa kasvattaa itse omia lapsiaan. Ilmeisesti hän ei myöskään kyennyt kasvattamaan itse omia lapsiaan vaan antoi heidät orpokotiin heti syntymän jälkeen.

Rousseau kuoli vuonna 1778. Hänen kuolinsyynsä on epäselvä. Jotkut hänen aikalaisistaan väittivät hänen tehneen itsemurhan.

Teoksen kieli

Rousseaun kieli on hankalaa. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Lukemista haittaa paitsi 1700-luvulla vallinneet kirjoittamiskonventiot, jotka eivät ole enää tuttuja nykylukijalle, myös Rousseaun tapa ilmaista itseään tiivistetyin paradoksein.

Luultavasti suurin osa kirjan paradokseista on ollut tuttuakin tutumpia aikalaisille, mutta jättävät 2000-luvun lukijalle kirjoittajan tarkoitusperän hämärän varjoon. Onneksi internet on keksitty! Lukemisen apuna kannattaakin käyttää vähintäänkin Wikipediaa, itse suosittelisin jotakin kommentaariteosta. Hyviä vinkkejä löytyy ainakin Rousseau- yhdistyksen sivuilta.

Luonto ja kasvatus

Rousseau kasvatti Èmilen maaseudulla. Paheellinen kaupunki ei hänestä sopinut lapsille. Maaseudulla vallitsee luonnon rauha ja luonnon tila, joka palvelee Rousseaun kasvatukselle asettamaa tavoitetta; oppia elämään oikein.

Rousseau tekeekin kirjassaan hyvin selväksi, että ilman luontoon palaamista kasvatus ei ole mahdollista. Hän puhuu ihmisestä luonnon tilassa, ilman sosiaalisia tai yhteiskunnallisia siteitä. Tällaisessa luonnontilassa opettaja ei niinkään ole opettaja kuin lapsen matkaa seuraava ohjaaja.

Kasvatuksen kolme vaihetta.

Rousseaun mukaan lapsen elämä jakautuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa lapset eivät vielä kykene monimutkaiseen ajatteluun. Rousseau vertaakin lapsia eläimiin. Vaihe kestää kahdenteentoista ikävuoteen asti.

Toisessa vaiheessa, ikävuosina 12–15, lasten järki alkaa kehittyä. Kolmannessa jaksossa eli 15 vuodesta eteenpäin lapsi alkaa kehittyä aikuiseksi. Vaihe on haastava siksi, että sen aikana opettajan pitää ohjata nuorta oppilasta löytämään oma ajattelunsa ja luovuutensa, mutta kuitenkin siten, ettei hänen moraalinsa helly. Kolmannessa vaiheessa nuoresta sitten tulee itsenäinen aikuinen.

Rousseaun merkitys modernille kasvatustieteelle

Julkaisemisajankohtana, 1700-luvulla, Èmile oli radikaali teos ja sai vain muutamia seuraajia. Kirja ja Rousseaun ajatukset löydettiin todella vasta 1900-luvulla, kun moderni kasvatustiede syntyi. Rousseauta sanotaankin modernin kasvatustieteen isäksi.

Modernin kasvatustieteen valtakauden katsotaan kestäneen 1920-luvulta 2000-luvun alkuun. Modernissa kasvatustieteessä yksilö eli oppija on keskeisessä asemassa. Yksi modernin kasvatustieteen tavoitteista onkin yksilöllisyyteen ja omaan ajatteluun opettaminen. Myöhemmin modernia kasvatustiedettä onkin kritisoitu juuri sen yksilökeskeisyydestä.

Rousseau ja feministinen kritiikki

Rousseaun kasvatusteoria ei ollut sukupuolivapaa. Èmilen rinnalla Rousseau kasvattaa nuorta Sophiaa, josta myöhemmin tulee Èmilen vaimo. Teosta onkin kritisoitu paljon sen sukupuolisidonnaisuudesta.

Rousseausta pojan täytyy oppia seuraamaan sosiaalisia vaistojaan ja suojelemaan itseään urbaanin individualismin ja itsetietoisuuden paheilta. Sophiasta Rousseau taas kouluttaa vaimoa. Hänet siis kasvatetaan tottelijaksi. Näin ollen poika koulutetaan julkista tilaa varten, kun taas tytön kohtalo on jäädä yksityisen vangiksi. 

Rousseau, Jean-Jacques 1933/ 1726. Émile eli kasvatuksesta. Suom. Jalmari Hahl. Porvoo: WSOY

Kommentointi
radikaali klassikko - janne - 3.4.2011
Näin ollen poika koulutetaan julkista tilaa varten, kun taas tytön kohtalo on jäädä yksityisen vangiksi.

*

Mielenkiintoinen kapitalistis-kolonialistinen näkemys että koti olisi naiselle vankila (ja työelämä vaatimuksineen edustaisi "vapautta"). Kertoo siitä että Emilen johtoajatuksena oleva turmelevan yhteiskunnan kritiikki on ajankohtaista tänäkin päivänä.

Rousseau kertoo muistelmissaan kuinka teos joutui julkaisun jälkeen suuren julkisen paheksunnan kohteeksi, mutta yksityisihmisten taholta se sai osakseen valtavaa ihailua. Harvalla tieteenalalla on esittää niin suvereenia klassikkoteosta kuin mitä Emile on kasvatustieteen saralla.
Uusimmat jutut:
Representaatio Pajatuksen viidennen numeron käsitekatsauksessa perehdytään ... Lue juttu
Ajankohtaista:
6.5.2012
Delfoi-työpaja Toukokuun Delfoi-pajassa 11.-12.5.2012 Osmo Kuusi, Anita Rub Lue juttu
30.12.2009
Hyvää uutta vuotta! Metodikasta ja menestyksellistä uutta vuotta 2010! Lue juttu
Metodix uutisia:
6.5.2012
Delfoi-työpaja Toukokuun Delfoi-pajassa 11.-12.5.2012 Osmo Kuusi, Anita Rub Lue juttu
27.6.2007
Sivistysbarometrin väliraportti Sivistysbarometri löytyy nyt myös opetushallituksen verkkosi Lue juttu