Metodix - Pajatus

Ilmiöpohjainen oppiminen

Käsitekatsaus on Pajatuksen uusi juttutyyppi. Käsitekatsauksessa luodaan nopea silmäys johonkin lehden teemaa tukevaan käsitteeseen. Tällä kertaa käsitekatsauksessa selvitetään, mitä on ilmiöpohjainen oppiminen.

Ilmiöpohjainen oppimisen lähtökohtana ovat todellisen maailman ilmiöt

Ilmiöpohjainen oppiminen on todellisen maailman ilmiöiden yhteisestä tarkastelemista oppimisyhteisössä. Sen sijaan, että luettaisiin yhteiskuntaopintunnilla kirjaa vaalijärjestelmässä, lähdetään ”maailmalle” tarkastelemaan kunnallisvaaleja. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa oppimistapahtuma viedään siis luokasta maailmaan.

Ilmiöpohjainen oppiminen rikkoo luokkarajat

Ilmiöpohjaisessa oppimisessa yhteiskunnassa esiintyvä ilmiö taivutellaan koulun tavoitteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmiön tarkastelussa ei rajoituta vain yhteen näkökulmaan, vaan ilmiöitä tarkastellaan eri näkökulmista oppiainerajat ylittäen. Kunnallisvaalien yhteydessä voi esimerkiksi käyttää todennäköisyyslaskentaa ennusteiden laskemiseen tai pohtia ehdokkaiden vaalirahoitusta moraalin ja etiikan kannalta.

Ilmiöpohjaisen lähestymistavan yksi tavoite onkin oppimisen autenttisuuden lisääminen.

Autenttisuudella halutaan mahdollistaa se, että opeteltavat asiat luontevasti ankkuroituvat todellisen maailman ilmiöihin. Tällöin opittavat tiedot ja taidot ovat suoraan sovellettavissa yli oppiainerajojen luokkahuoneen ulkopuolella, tietojen ja taitojen käyttötilanteissa.

Ilmiöpohjaisen oppimisen taustalla on konstruktiivinen oppimisteoria

Ilmiöpohjainen opetus on lähtökohdiltaan konstruktiivista. Konstruktiivisessa käsityksessä tiedon ei katsota olevan yksilön sisäinen elementti vaan tiedon nähdään muodostuvan sosiaalisessa kontekstissa. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmiöpohjaisessa oppimisessa oppija nähdään aktiivisena tiedonrakentajana.

Konstruktionaistisen teorian lisäksi ilmiöpohjaisen oppimisen taustalta löytyy käsitys sosio-kulttuurisesta oppimisesta. Sosio-kulttuurisessa oppimismallissa oppiminen ymmärretään sosiaaliseksi ja kulttuurilliseksi tapahtumaksi. Yksi ilmiöpohjaisen oppimisen tavoite onkin maailman ja sen moninaisuuden ymmärtäminen.

Lisää tietoa ilmiöpohjaisesta oppimisesta:

http://ilmiopohjaisuus.wikispaces.com/Ilmi%C3%B6pohjaisuus

http://sometu.ning.com/

Uusi kommentti

Kommentointi

respond - WoodSusanna - 12.6.2011

When you're in the corner and have got no cash to get out from that point, you would require to take the <a href="http://bestfinance-blog.com">loans</a>. Because it should aid you unquestionably. I take secured loan every year and feel myself OK because of this.

Viisaasti sanottu - opetusduunari - 7.12.2008

Parikymmentä vuotta sitten puhuttiin hetken piilo-suunnitelmista. Se nosti juuri noita asioita esiin. Taitaa olla niin, että kun lähdetään oppimaan ei-ilmiöpohjaisesti niin siitä kehittyy omanlaisensa ilmiö siitäkin.

Ilmiöpohjaisuus - niinhän me aina opimme - Eläkeläisilmiöiden opiskelija - 20.11.2008

Vauva luo kielen ilmiöpohjaisesti vuorovaikutuksessa ympäröivien ihmisten kanssa. Hyväksyntä ja yhteinen ilo on osa prosessia samoin kuin käsitteiden tarkentaminen ja virheiden korjaaminen. Ei meillä ole muuta oikeaa oppimisapparaattia. Koulu ei meillä ole ottanut tätä käyttöön vaan on irrottanut teorian alkuperäisestä tapahtumasta, jolloin todellisuudentarkistusta ei oppilas voi tehdä. Oppimisesta tulee uskon asia ja opettajan auktoriteettia ei voi tarkistaa. Todellisuuteen ankuuroimaton tieto häviää aina ilmiöpohjaiselle. Koulussa pisimmälle muistiin tallentuvatkin ilmiöpohjaiset asiat, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen hyväksyntää, omaan asemaan yhteisössä jne. liittyvät opit,joita opetussuunnitelmissa ei ollenkaan huomioida. Johtajuuden joku luokassa oppii, kiusaamispelon moni, varovaisuuden lähes kaikki, joillekin kiteytyy kiltteys menestysstrategiaksi, joka ei sitten muualla toimikaan. Teoriaopin unohtaa ja voi aina lukea uudelleen ja tarkistaa, ilmiöpohjainen pysyy, koska se nousee havaitusta todellisuudesta.