Kevään viimeinen

Kevään 2008 viimeisessä Delfoi-pajassa Osmo Kuusi, Petri Tapio, Yrjö Myllylä, Juha Nurmela ja Hannu Linturi esittivät omia delfoi- teesejään uusille ja vanhoille kurssilaisille. Pajassa päätettiin myös perustaa Delfoi-verkkokehittäjäyhteisö.

Lempiajatuksia kuuntelemassa

Delfoipaneelin kokoaminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Silti se on Osmo Kuusesta kokonaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää.

- Jos haluaa hyviä tuloksia, pitää saada taakse sellaisia tahoja, että nyt kun vastaan tähän niin maailma paranee, hän toteaa.

Kaunis ajatus, mutta miten saada ihmiset pysähtymään edes siksi ajaksi, että he ennättävät lukea kyselyn kysymyksen? Kuusen mielestä ei mitenkään. Hänestä paras keino paneelin motivoinnille ovat henkilöhaastattelut ennen varsinaista Delfoi-tutkimusta. Jos jaksaa kuunnella panelistin ”lempiajatuksia”, luultavasti panelisti jaksaa vastata kyselyyn.

Perusteellinen pohjatyö on siis Kuusesta äärimmäisen tärkeää, mutta niin ovat nopeat reaktiot prosessin edetessä. Perusteellinen pohjatyö ei tarkoitakaan kaiken lyömistä lukkoon jo ensi metreillä.

- Korostaisin, että näissä jutuissa on äärimäisen tärkeää olla avoin kommenteille, avoin kritiikille, avoin rakenteille, Kuusi toteaa.

Analyysitapa vaikuttaa siihen, miten aineistoa luetaan

Jos Kuusi korostaa pohjatyön tärkeyttä, Petri Tapio kiinnittää huomiota lopputyöhön eli siihen pisteeseen, kun aineistonkeruusta siirrytään aineiston analyysiin.

- Aineistoanalyysi on vähän käsitelty aihe ja enemmän puhutaan keruumenetelmistä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä kummasta puhutaan, Tapio toteaa.

Delfoin avulla siis kerätään aineistoa, ei analysoida sitä. 

- Kannattaa miettiä analysointitapaa ennen kuin on kerännyt aineiston, ei vasta sen jälkeen.

Analyysimenetelmän valinnassa Tapiosta kannattaa miettiä ainakin sitä keskittyykö väittämiin vai perusteluihin, poimiiko aineistosta alkuperäisiä sanoja diskurssianalyysin avulla vai analysoiko asiasisältöjä sisällönanalyysin avulla.

Analyysimenetelmän valinnassa voi auttaa se, että pysähtyy hetkeksi miettimään oman työnsä lähtökohtia.

- Mihin Delfoi-työllä pyritään? Pyritäänkö antamaan vaihtoehtoja päätöksentekijöille? Vai strategisia skenaarioita? Tapio kysyy.

Markkina- vai tutkimuslähtöistä tutkimusta?

Petri Tapion tavoin myös Yrjö Myllylä on miettinyt delfoi-tutkimuksen pyrkimyksiä. Myllylää kiinnostaa tutkimuksen taustalla vaikuttavat voimat. Miten tehdään sellaista tutkimusta, jonka takana ovat ”markkinavoimat” eikä turvallinen yliopisto? Ja voidaanko ylipäätään puhua puolueettomasta tutkimuksesta.

- Perinteinen ennakointipuhe perustuu tosiolevaisen maailman tutkimiseen perinteisin menetelmin. Nykyisin ei tällaiseen enää uskota.

Koska nykymaailmassa ei ole enää pitkään aikaan uskottu tosiolevaiseen maailmaan, pitää myös delfoi-tutkijan aukikirjoittaa omat lähtökohtansa huolellisesti, ettei ”visioita myydä väärin painotuksin.”

- Tutkimuksen lähtökohtia kuten sitä onko tutkimus tutkimuslähtöinen vai markkinalähtöinen pitää miettiä, Myllylä korostaa.

Yksi lähtökohtien läpinäkyväksi tekemisen strategia on Myllylästä käsitteiden avaaminen.

Delfoi parantamassa maailmaa

Myös Hannu Linturilla on mielipide tutkimuksen lähtökohtien läpinäkyvyydestä. Linturi korostaa delfoi-menetelmän ja sivistystradition yhteyttä. Hän yhdistää menetelmän Buberin käsitykseen dialogisuudesta, Freiren emansipatoriseen ja Bahtinin eksistentiaaliseen tietoon.

- Haluan kiinnittää huomiota eliittien problematiikkaan historiassa ja tulevaisuudentutkimuksessa.

Linturi korostaa vähemmistöjen demokratiaa.

- On totta, että vuorenhuipulta näkee enemmän ja kauemmaksi, mutta laaksossa puuhataan enemmän ja kohdataan useampia.

Aikapula

Kuten aina myös kevään 2008 viimeisessä pajassa aikaa oli vähemmän kuin keskusteluhalukkuutta. Pitkän päivän ja useiden asiantuntijapuheiden jälkeen päätettiinkin perustaa internetiin delfoi-kehittäjäyhteisö.