Tutussa on tehty tulevaisuutta vuodesta 1979 alkaen
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja Marja-Liisa Viherä on toiminut seurassa jo vuodesta 1982 lähtien. Siis yli 20 vuotta.
”Ensin oli Malaska, sitten Mannermaa ja sitten minä. Olin mukana jo Rooman klubissa”, Grand-old-lady toteaa vaatimattomasti. ”Minä olen siis elänyt tulevaisuutta koko elämäni.”
Leipänsä tutkijana Viherä on saanut vuodesta 1961 lähtien Soneralta ja ”sen edeltäjiltä.” Tulevaisuudentutkijana Viherän ura alkoi vuonna 1979, kun tutkimus tietoyhteiskunnan haasteista johdatti hänet Turkuun Pentti Malaskan pakeille.
”Aika sotkuahan ne skenaariot tietysti olivat”, Viherä vähättelee. Jotain tutkimuksessa kuitenkin oli, sillä Pentti Malaska totesi esityksen jälkeen, että kahden vuoden kuluttua Viherä luultavasti joutuisi kulkemaan ympäri Suomea luennoimassa skenaario-menetelmästä. Eikä ollut aivan väärässä.
Tulevaisuuden tutkimuksen seura perustettiin seuraavana vuonna. Nykyisin seuralla on yli 700 jäsentä ja uusia rekisteröityy joka viikko. ”Viime viikolla esimerkiksi Tatu Vanhanen”, naurahtaa Viherä.
Yksi iso osa Tutun toimintaa on jäsenlehden Futuran julkaisu. Futura on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, joka postitetaan seuran jäsenille jäsenetuna ja muille 36 euron panttia vastaan. Vuodesta 1982 ilmestynyt tieteellinen julkaisu sai vuonna 1998 seurakseen myös eFuturan.
Artikkeleja sekä eFuturaan että Futuraan etsitään jatkuvasti.
”Vaikka lehdessä on refree-käytäntö, niin juttuja voi tarjota myös ei tieteellisiksi artikkeleiksi.
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen on nimittäin vaikeaa. Jopa sen ohjaaminen on vaikeaa”
Jokaisella Futuralla on oma teemansa, joskaan teemaa ei tarvitse orjallisesti noudattaa.
”Tulevaisuuden näkökulma olisi kiva. Teemasta ei ole niin väliksi”, Viherä toteaakin.
Mainittakoon kuitenkin se, että seuraavan numeron teema on sivistys ja deadlineenkin on vielä aikaa. Samalla vaivalla voi loihtia jotakin myös Pajatuksen kasvatus-numeroon, joka ilmestyy joulun jälkeen.
Jenni Linturi